Vuosien varrelta ennen ja nyt

Perniön Sisun perustamissanat on lausuttu Perniön silloisella VPK:n talolla marraskuun 12 päivänä 1952.  Paikkakunnalla oli toiminut jo muutaman vuoden Perniön Nousevan alaosasto, mutta ajatus oman urheiluseuran perustamisesta oli kypsynyt päätökseensä.  Ajatuksiltaan ja periaatteiltaan vahva kahdentoista henkilön ryhmä oli nyt sitä mieltä, että kirkonkylään piti saada toinen ja omilla periaatteillaan toimiva urheiluseura.

Tietyistä syistä toiminta oli aluksi vähäistä, mutta hyvinkin pian päästiin alkuun.  Toiminta lähti käyntiin yleisurheilun, hiihdon sekä silloisella termillä ilmaistuna kansanurheilun osalta.  Myöhemmin mukaan tulivat myös painonnosto ja pöytätennis sekä silloin myös jo lentopalloilu.

Lentopallo onkin sitten ollut näkyvästi mukana seuran toiminnassa.  Harrastajamäärä kasvoi suotuisasti 1980 – 1990 luvuilla, jolloin toiminnassa oli mukana parhaimmillaan toistakymmentä joukkuetta, joka tietää harrastajamääränkin kivunnen pitkälle toiselle sadalle.

Ilahduttavasti uusi lajikin näki päivänvalon seuran historiassa syksyn 2002 aikana.  Ohjattuja sulkapalloharjoituksia pidetään liikuntahallilla ja koulujen liikuntatiloissa.

1990 luvun alkupuolella muodostettiin Suomeen uutta urheiluorganisaatiota.  Toiminta lajiliittojen, esimerkiksi lentopalloliiton kanssa on ollut joustavaa käytännön asioiden hoidossa.  Suunniteltu uusi piirijako viiteen piiriin ei kuitenkaan tullut onnistumaan, vaan on tultu takaisin lähes entisiin piirijakoihin, mikä myös on ollut seuroille läheisempi ja toimiva.

Ruohonjuuritasolla toimiva urheiluseura tulee joka tapauksessa järjestöpuolella olemaan tärkein elementti kaikessa toiminnassa.  Ellei seuratoimintaa olisi, ei pidemmän päälle olisi myöskään järjestelmällistä ohjaus- ja valmennustoimintaa.  Eikä tietenkään säännöllistä suunniteltua kilpailu- ym. urheilutoimintaa.  Huipuista puhumattakaan.

Perniön Sisun rooli nuorisotoiminnassa on aina ollut kasvattajaseuratyötä.  Ilman tunnollisia ja tehtävistä tietoisia ohjaajia ja valmentajia toiminta ei olisi voinut onnistua.  Olemme pystyneet johdattelemaan paikkakunnan nuoria hyvien harrastusten pariin.  Vaikka seurana emme ihan SM-tasolle ylläkkään, on seuran valmennustyö antanut aika ajoin näyttöä osaamisestaan.  Yksittäisten urheilijoiden myötä Perniöön on tullut niin PM- kuin SM-mitaleitakin.  Lisäksi TUL:n sarjoissa on monia hyviä saavutuksia ja seuran pelaajia on valittu TUL-liittojoukkueisiinkin.

Kaikesta toiminnasta muodostuu kuitenkin myös kustannuksia.  Ilman vapaaehtoistyötä seuran taloutta olisi mahdoton hoitaa.  Meidän tulee olla kiitollisia niin Hallin lavan lavatoiminnassa, aurausviittatyössä kuin kaikessa muussakin arvokkaassa talkootyössä mukana oleville sekä liikelaitoksille ja yhteistyökumppaneille arvokkaasta tuesta seuratyön hyväksi.  Suuri kiitos kuuluu myös Perniön kunnalle, joka on antanut kiitettävät liikuntatilat ja puitteet urheiluseurojen käyttöön ja näin yhteiseksi hyödyksi.

Tulevaisuus ei ole huoleton.  On herännyt myös kysymys siitä, mistä vanhempien poistuessa saadaan jatkossa uusia ja nuorempia talkootyöntekijöitä seuralle niin tärkeän vapaaehtoistyön pariin.  Nyt tulisikin miettiä, millä keinoin aktivoidaan lasten vanhempia kuin myös muutakin seuran jäsenistöä urheiluharrastusten, ohjauksen, valmennuksen sekä vapaaehtoistoiminnan pariin luodaksemme perniöläiselle urheilutoiminnalle pohjaa tulevaisuuden hyväksi.

Perniön Sisu / Martti Peijonen